FANN IN-DRÄN Sydän

Käsitys jätevesien käsittelystä muuttui täysin tämän huippukeksinnön myötä – Alan konkari kertoo nyt, miten IN-DRÄN tuli Suomeen

 

– Järjestelmän erinomaisuutta kuvaa hyvin sekin, että tällä tekniikalla puhdistettua jätevettä voidaan imeyttää jopa saveen. Mitä vaikeammat ovat olosuhteet, sitä mieluummin suunnittelijat sen valitsevat, sanoo Börje Forsberg.
Timo Koistinen

Sen piti olla neljän kuukauden mittainen pesti, mutta eläkkeelle vaasalainen Börje Forsberg tästä tehtävästä vasta vuosien kuluttua jäi. Kaikki alkoi yhteydenotosta oppilaitokseen, jossa Forsberg täydensi rakennusmestarin tutkintoaan opiskelemalla rakennus- ja ympäristötekniikan insinööriksi.

Elettiin vuotta 2000. Jätevesien käsittelyyn Yhdysvalloissa jo 1970-luvulla kehitetty IN-DRÄN-biomoduuli oli saanut hyvän vastaanoton Ruotsissa, ja nyt sen ruotsalainen edustaja halusi kolkutella ovia myös Suomen markkinoille. Olihan tämä tuote ollut jo Ruotsissa käytössä 20 vuotta.

-FANN VA-teknikin toimitusjohtaja Fred Nyberg halusi tehdä koemarkkinoinnin Suomessa, ja hänen konsulttinsa tiedusteli oppilaitoksesta, löytyisikö sieltä halukasta henkilöä tekemään koemarkkinointia. Olin kiinnostunut, minkä lisäksi äidinkieleni ruotsi varmasti edesauttoi asiassa, Forsberg muistelee.

– Sovittiin, että teen neljän kuukauden mittaisen koemarkkinoinnin, ja jos näyttää lupaavalta, jatketaan vielä toiset neljä kuukautta. Yhteistyötä kuitenkin jatkui eläkkeelle jäämiseeni asti eli yhdeksän vuotta.

Kun Forsberg kiersi Suomea kertomassa IN-DRÄN-tekniikasta, hänellä oli mukanaan pienoismalli moduulista.

-Se kyllä herätti aina huomiota ja kysymyksiä, mutta toisaalta pienoismallin avulla oli niihin myös helppo vastata. Mukanani siis kulkivat salkku ja moduuli, Börje Forsberg naurahtaa.

Timo Koistinen

Tehokas ja taloudellinen järjestelmä tarvittiin

IN-DRÄN-moduuli vastasi jo aikoinaan Yhdysvalloissa ja myöhemmin Ruotsissa tarpeeseen saada aikaan edullinen ja tehokas järjestelmä jätevesien puhdistamiseen. 2000-luvun Suomessa tavoitteet ja tarpeet olivat samanlaiset.

– Kun Suomessa lähdettiin tehostamaan jätevesien puhdistamista, aika paljon markkinoitiin niin sanottuja pienpuhdistamoja, joista IN-DRÄN poikkesi aika tavalla. Moduulien avulla nimittäin pystyttiin tekemään pieniä kenttiä, joiden pinta-alan tarve oli vain kolmannes perinteisiin suodatusjärjestelmiin nähden. Saadakseen tehokkaan puhdistusjärjestelmän ei tarvinnutkaan enää kaivaa koko pihaa auki, Forsberg taustoittaa.

Olennaista oli pystyä rakentamaan jätevesien käsittelyyn myös matalia järjestelmiä hankaliin kohteisiin. Ratkaisu syntyi Ruotsissa.

-Fred Nyberg oivalsi, että pelkästään IN-DRÄNin avulla markkinoita ei vallata. Hän kehitti matalat saostussäiliöt, jotka edustivat aivan uutta tekniikkaa. Saostussäiliöt saivat tyyppihyväksynnän Ruotsissa, ja näin ollen niiden käyttö oli luvallista myös muissa Pohjoismaissa Suomi mukaan lukien. Näiden matalien säiliöiden ja IN-DRÄNin avulla päästiin toimimaan hyvin vaikeissakin olosuhteissa. Vaikka lähimailla ei olisi purkuojaa jätevesille, järjestelmän rakentaminen tuli mahdolliseksi.

Suomessa haluttiin omia koetuloksia ja niitä myös saatiin

Yhdessä matalien saostussäiliöiden kanssa IN-DRÄN haastoi nyt pienpuhdistamot ja perinteiset maasuodatusjärjestelmät jätevesien käsittelyssä. Pieni tilan tarve, kilpailukykyinen hinta ja Ruotsista saadut hyvät tutkimustulokset toki edesauttoivat koemarkkinointia, mutta Suomessa tarvittiin Forsbergin mukaan myös muuta.

– Tarvitsimme hyviä puhdistustuloksia myös Suomesta, sillä alkuaikoina huomasin, että ruotsalaisiin tutkimustuloksiin suhtauduttiin hieman epäillen. Pääsimmekin Suomessa mukaan projekteihin, joissa puolueettomat tahot tutkivat IN-DRÄNin toimivuutta

Osallistuimme esimerkiksi Lappajärvi Life ja Haja-sampo -projekteihin, joissa saavutimme hyviä tuloksia. Näistä edellisen toteutti alueellinen ympäristökeskus ja jälkimmäisen Suomen ympäristökeskus.

– Kun olimme rakentaneet järjestelmiä, joiden toimivuutta ulkopuoliset riippumattomat tahot tutkivat, ja pystyimme näyttämään hyviä tuloksia, suunnittelijat ja ammattirakentajat kiinnostuivat IN-DRÄN-moduulista. Nyt he pystyivät toteuttamaan kohteita, joissa perinteistä maasuodatusjärjestelmää ei voitu käyttää, kuten saariston kallioisilla tonteilla.

Järjestelmän erinomaisuutta kuvaa hyvin sekin, että tällä tekniikalla puhdistettua jätevettä voidaan imeyttää jopa saveen.

-IN-DRÄNin eduksi voi sanoa myös sen, että mitä vaikeammat ovat olosuhteet, sitä mieluummin suunnittelijat sen valitsevat.

Sunnittelija: IN-DRÄN skaalautuu toimivasti eri kokoisiin kohteisiin

FANNin IN-DRÄN-biomoduulien tärkeisiin ominaisuuksiin erityisesti suunnittelun kannalta kuuluu niiden soveltuminen ja skaalautuminen eri kokoisiin kohteisiin.

– Mikäli kiinteistön kaikki jätevedet vessan vesiä myöten tulevat järjestelmän puhdistettaviksi, yksi biomoduuli voi käsitellä 125 litraa vettä vuorokaudessa. Jakamalla siis koko jätevesimäärä 125:llä saadaan kiinteistöllä tarvittavien moduulien lukumäärä, esittelee jätevesisuunnittelija Timo Grönroos, joka on tehnyt 16 vuotta suunnitelmia erityisesti Lounais-Suomessa ja muun muassa monissa saariston kohteissa.

Lähtötietonsa suunnittelija saa kiinteistönomistajalta.

– Suunnittelijan tekemällä tonttikäynnillä ensimmäisiä asioista on käydä kiinteistönomistajan kanssa läpi, minkälaiselle henkilö- ja jätevesimäärälle käsittelyjärjestelmä mitoitetaan. Nykylainsäädännössä ei ole enää varsinaisia mitoitusohjeita, mutta suunnittelussa voidaan noudattaa pitkälti vanhan lainsäädännön periaatteita.

Biomoduulien määrän lisäksi saostussäiliön koko tulee mitoittaa riittävän isoksi vesimäärään nähden, jotta jätevesi ehtii viipyä siellä toimivan puhdistusprosessin edellyttämät kaksi vuorokautta. Jos jätevettä esimerkiksi tulee 2,5 kuutiota vuorokaudessa, saostussäiliön tilavuuden pitää olla silloin vähintään 5 kuutiota.

– Asuinrakennus tai useamman huoneiston taloyhtiö ovat suunnittelussa vielä helppoja kohteita ratkaista se henkilömäärä, jolle jätevesijärjestelmä mitoitetaan. Sitten on esimerkiksi matkailukohteita, joissa käyttäjiä ei juurikaan talvella ole, mutta kesällä heitä voi olla vaikkapa 100 henkeä.

Mitoitus pitää huomioida käytön maksimimäärän mukaan, jotta jätevesien puhdistus toimii myös käyttäjämäärän ollessa suurimmillaan. Toisaalta järjestelmä toimii myös talven vähäisemmälläkin käyttäjämäärällä, sillä mikrobitoiminta pitää puhdistusprosessin hengissä.

Timo Koistinen

IN-DRÄN-biomoduulikentän ehdoton etu on myös tilansäästö tontilla.

– Se saadaan sopimaan huomattavasti pienempään tilaan kuin perinteinen maasuodatuskenttä: jos maasuodatus vaatisi tilaa esimerkiksi jalkapallokentän puolikkaan kokoisen alan, moduulikenttä saadaan sopimaan vain sulkapallokentän kokoiselle alueelle, suunnittelija vertaa.

-Suurin suunnittelemani biomoduulikenttä liittyy lomakeskuksen jätevesijärjestelmään. Tähän FANNin biomoduulikenttään tarvittiin 240 moduulia ja 60 kuutiometrin kokoinen säiliö, Grönroos taustoittaa mittasuhteita.

IN-DRÄN-biomoduuli

IN-DRÄN kehitettiin Yhdysvalloissa 1970-luvulla ja ensimmäiset järjestelmät asennettiin 1978.

Vuonna 1990 FANN VA-teknik AB Ruotsissa sai luvan myydä ja valmistaa IN-DRÄN-moduuleja.

IN-DRÄN-järjestelmän markkinointi Suomessa aloitettiin kesällä 2000. Jo muutamassa vuodessa IN-DRÄN sai pysyvän paikan Suomen markkinoilla.

Jäteveden käsittelyssä rakenteelliset olosuhteet biologiselle vaiheelle ovat IN-DRÄN-moduulissa aina samanlaiset, joka puolestaan mahdollistaa sen, että järjestelmää voidaan soveltaa vaihteleviin olosuhteisiin puhdistustuloksen pysyessä aina hyvänä.

IN-DRÄN-moduuli koostuu tukirakenteesta sekä laskostetusta kuitukankaasta, johon biokerros muodostuu.

Jätevesi valuu ylhäältä niihin lokeroihin, jotka ovat avoimia ylöspäin, läpäisee biokerroksen, valuu ja levittäytyy hiekkapetin kautta kaivannon muodostamaan imeytyspintaan ja edelleen maaperään. Biokerros saa ilmaa viereisten lokeroiden kautta.

Rakenne muodostaa bakteeritoiminnalle hyvän alustan, jossa tuuletuksen avulla luodaan bakteereille hyvät aerobiset olosuhteet työstää käsittelyjärjestelmään syötettyä jätevettä tehokkaasti.

Rakenteensa vuoksi imeytyspinta-alaa tarvitaan vain noin kolmasosa tavanomaisesta. Täytemassojen tarve pienenee ratkaisevasti, mikä säästää kustannuksia.

Lue lisää IN-DRÄN-biomoduulista!

Tilaa kustannusarvio!

 

linkki Iltalehden artikkeliin, klikkaa tästä

 

 

 

 

 

Lisää uutisia

Roslagen mahdollistaa vesivessan haja-asutusalueen haastaviinkin kiinteistöihin. Tällä WC-järjestelmällä saat vesivessan mukavuuden myös mö...

Börje Forsberg toi aikoinaan IN-DRÄN tekniikan Suomeen ja tutustutti alan ammattilaiset sen tekniseen erinomaisuuteen.

Lue mitä Rami Tynkkynen ja muut käyttäjät kertovat kokemuksistaan FANN pienpuhdistamosta. Olisiko Biosuodatin oikea ratkaisu myös ...